Coimbra - Agueda vaihteeksi junalla.
Illalla Tuulikki viestitti, että caminolla on todella paljon kulkijoita vastakkaiseen suuntaan Fatimaan ja sen vuoksi majapaikat ovat todella täyteen varattuja. Kysyimme hotellin vastaanotosta bussiyhteyksiä kohti pohjoista caminon reitillä. Vastaukseksi saimme ettei onnistu, mutta junalla voisi mennä Aveiroon. Aveiro ei ole lainkaan reitillämme, joten pisti miettimään mitä tehdään. Otettiin taas avuksi internetin ihmeellinen maailma ja kaivettiin esille Portugalin junayhtiön CP:n reittikartta. Siitähän selvisi, että pääsemme jatkamaan junalla Aveirosta takaisin reitille Aguedaan. Vastaanotosta pyysimme soittamaan Aguedan majoituspaikkoihin, kaksi ensimmäistä oli täynnä , kolmannessa oli tilaa. Päätimme siis mennä aamulla asemalle ostamaan junalippuja ja jatkaa matkaa kahden kävelypäivän verran.
Fatimaan kävelijöitä on aivan valtavasti. He ovat menossa sinne niin, että ovat perillä 13.5. He kulkevat valtateitä pitkin, huomioliivit päällään ja lähinnä vain juomaa mukanaan. He ovat huolletulla pyhiinvaelluksella, ruokailut ja majoitukset ovat matkan varrella. Heitä on niin paljon, että he nukkuvat ja kulkevat useammassa vuorossa yötä päivää.
Coimbrassa oli viime yönä festarit. Soitto ja juhliminen alkoi puolen yön maissa ja jatkui aamuun saakka. Korvatulpat olivat viime yönä tarpeen.
Aamulla söimme aamupalan kaikessa rauhassa, lippujen osto, ja vielä kunnon kahvit ja appelsiinimehut kaupungilla. Junalla matkustaminen alkaa jo sujua rutiinilla. Aveirossa meillä oli toista tuntia aikaa junanvaihdon yhteydessä. Siellä oli todella kaunis vanha asema, paljon kaakelille maalattuja koristeseiniä. Aveirossa on ilmeisesti edelleen kaakelitehdas. Monissa taloissa oli myös kaakeliseiniä kuten muuallakin tällä seudulla. Aveirosta Aguedaan matkustimme mielenkiintoisella vanhan ajan junalla. Junassa oli kaksi hyvin mielenkiintoisesti maalattua vaunua ja se pysähtyi kaikilla pienillä pysäkeillä pitkin matkaa. Tuntui enemmän linja-auto kuin junakyydilta. Ihmiset pääsivät kyllä kätevästi matkustamaan. Olimme toisessa vaunussa ja sinne ei juuri nähnyt pysäkkien nimiä, kuulutuksia ei ollut ja konduktööri oli toisessa vaunussa. Luotimme junan aikatauluun, jotta tiedämme milloin jäädä pois junasta ja se toimi.
Junasta jäätyämme oli sitten vielä etsittävänä nukkumapaikka. Kävelimme pitkin kaupungin katuja ja löytyihin se edellisiltana varattu hotelli, mutta oli mielestämme liian kallis. Pyysimme hotellivirkailijaa vielä soittamaan albergueen ja siellä oli tilaa. Kartan ja vastaantulijoiden avulla osasimmekin perille Sto. Antonion albergueen ja meille löytyi sängyt. Todella viihtyisä hyvä albergue ja ystävällinen henkilökunta. Pyykitkin saimme pestyä ja aurinko kuivattaa niitä nyt. Täältä löysimme myös monia aiemmin tapaamiamme caminokavereitamme, mm. Tuulikin. Hyvä päätepiste tälle päivälle.
Huominenkin majapaikka on varattuna Caca Diocesanasta ja sinne on tarkoitus kulkea kävellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti