14.5.2015

Portossa

Aloitimme päivän pyykinpesulla itsepalvelupesulassa. Pyykin pyöriessä saimme seurata kadun toisella puolella oleviin roskiksiin kohdistuvaa mielenkiintoa. Herrasmiehet yksi toisensa jälkeen lähestyivät roskiksia eri tavoin. Osa kävi suoraan asiaan, osa pysähtyi kaivelemaan taskujaan tai laukkuaan ja sen jälkeen kurkkaus roskikseen. Osalla oli työväline matkassa, jotta sai helpommin tutkittua mitä laatikon pohjalta löytyy ja poimittua kiinnostavia artikkeleita. Joillakin oli matkassaan kuljetusväline löytyneille aarteille. Tänään erityisen mielenkiinnon kohteena olivat jotkin muovilistat, liekkö jo varasto tyhjeni niiden osalta. Saas nähdä kurkkaammeko laatikoihin lähtiessämme :)

Pesulareissulla teimme samalla hiukan kauppakierrosta kaupungilla. Kauppoja ja ostettavaa riittää. Saa nähdä mitä huomenna tarttuu matkaamme. Täällä näkee hyvin usein mitä erilaisimpia kerjäläisiä, tuntuu melko kurjalta tämän ylenpalttisuuden keskellä.

Meistä tuntuu, että meille riittää yksi kaupunkipäivä, joten tänään päätimme lähteä vielä hiukan kävelemään meren rannalle. Metro oli meillä vielä kokeilemtta tällä reissulla ja sillä pääsi kätevästi lähelle merta. Jos joku tarvitsee, niin meillä olisi vuoden metrokortit jaettavaksi, maksoivat peräti 60 senttiä. Niihin pitää toki ladata erikseen matkamaksut. Huomenna on vielä yksi jännitysmomentti, että saammeko ladattua niihin lentokenttämatkan. Täällä metro on rakennettu aika lailla katutasoon, joten maisemia pystyi hyvin katselemaan matkalla.

Metrolla pääsimme satamaan, siellä oli tavaraa ja laivoja tulossa ja menossa. Aikamme käveltyämme pääsimme meren rannalle. Aloitimme tämän caminomme 10-15 km pohjoisempaa tältä samalta ranta-alueelta. Tuuli oli melko kova ja tyrskyt sen mukaiset. Hiekka pölähteli. Seurasimme leijalautailijoiden taidokasta menoa laineilla. Mikäli aloittaa tai jatkaa caminoa Portosta, kannattaa ehdottomasti ajaa metrolla satamaan ja kävellä ensimmäinen päivä meren rantaa pitkin. Vaihtoehtoinen reitti kulkee valtatietä N1 seuraillen eli siellä on paljon asutusta ja liikennettä. Ehkäpä vielä joskus sää on suosiollisempi meillekkin Pohjois-Portugalin caminolle. Tuulikki taisi sytyttää meissä kipinän Etelä-Ranskan reiteille.

Tämä Portugalin camino alkaa olla paketissa. Päälimmäisenä on mielessä hyvin ystävälliset ja avuliaat ihmiset kaikkialla, tuore leipä ja puristettu appelsiinimehu, mukavat reitit. Totesimme, että kannattaa elää hetkessä, ilman liian lukkoonlyötyjä ennakkosuunnitelmia. Moni tekijä muuttuu matkan edetessä ja on parempi olla valmiina muutoksiin matkalla. Nämä samat asia pätevät elämässä yleensäkkin. Tällä caminolla mielessämme ja puheissamme olemme monesti muistaneet lauantaina haudattavaa Liisa ystäväämme. Liisan kuolema muistutti siitä, että elämä on tässä ja nyt.