Tänään pääsimme jo kunnolla kävelemisen alkuun, kävelimme yli 30 km Tomarista Alvaiazereen. Koko matkalla osuimme vain yhteen kuppilaan ja sielläkin Helenalla jäi kahvi juomatta. Aamupalan, kahden banaanin, twixin ja veden turvin tulimme koko matkan. Oli kyllä melkeinpä turhan pitkä kävelymatka, mutta majapaikkaa ei ollut koko välillä. Alvaiazerissakin albergue oli täynnä. Suomalaisuutemme ansiosta pääsimme majoittumaan alberguen omistajan äidin asuntoon. Ja taas päsimme nukkumaan lakanoiden väliin kymmenellä eurolla :)
Aamulla kävelimme kahden italialaisen miehen perässä kaupungista. Emme seuranneet riittävän tarkasti reittimerkkejä ja kohta olimme kaikki neljä poissa reitiltä. Täällä reitille opastaminen ei onnistu kaikilta paikallisilta yhtä helposti kuin ranskalaisella reitillä. Aikamme harhailtuamme löysimme kyllä reitille takaisin. Muutoinkin aamupäivän aikana saimme useaan otteeseen olla lähes salapoliiseja reitillä pysyäksemme.
Tänään oli mukava vaelluskeli, sopivasti aurinkoa, pilviä ja tuulta. Reitti oli myös kiva, kulki pienistä kylistä toisiin, väliin ptkäänkin metsäisillä osuuksilla. Ihailimme kukkia, hedelmäpuita ja viljelmiä. Mustarastaiden ja muiden lintujen laulua saimme kuulla pitkin matkaa. Tänään meille selvisi myös käytännössä sanonta koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Koirat haukkuivat lähes joka pihasta, mutta me vain kuljimme ohi...
Kuvasimme jossain pienessä kylässä appelsiinipuita. Yhden talon pihasta tuli mies jutttamaan meitä. Hän halusi antaa meille appelsiineja ja niinpä lähdimme jatkamaan matkaa kilo appelsiineja repuissamme.
Noin seitsemän kilometriä ennen majapaikkaa luoksemme pysähtyi mummo autollaan ja kyseli vointiamme, olisi ilmeisesti halunnut tarjota kyydin. Hetken kuluttua pappa pysähtyi ja kysyi samaa asiaa. Sanoimme kävelevämme emmekä arvaneetkaan miten pitkiä viimeiset kilometrit olivat. Cortigan vanhan linnan edessä me ja muut miehet, 2 italialaista, unkarilainen ja esanjalainen puhaltelimme ja haaveilimme baarista ennen viimeisiä kuutta kilometriä. Loppumatkalla kiertelimme velä kaikkien kylien pihojen taustat, useampaan otteeseen kuvittelimme näkevämme päätepisteen katulamput, mutta tie jatkui aina vain.
Nyt on taas vatsa täynnä, ruoka-annokset olivat tänään aivan valtavan suuret. Huomenna on toiveisa noin15 km kävelymatka.
Hyvä plikat!
VastaaPoistaMukava lukea ja katella kauniita kuvia reisustanne.
VastaaPoistaOnpas siellä tänään "tepasteltu" melkoinen matka! Ja nyt ei saa ymmärtää väärin, en ollenkaan väheksy teidän reissuanne. Heli tietää, kenen suusta tuo sanonta on lähtöisin:)
VastaaPoistaMahtavat on maisemat siellä ja ihanan huomaavaisia ihmisiä. Täällä mielenkiinnolla odottelen aina seuraavaa postaustanne!